Karkureita, kulinaristeja ja Lux Helsinki

Olen ehkä lähipiirissäni profiloitunut tyyppinä, joka haalii itselleen tasaisin väliajoin milloin mitäkin pieneläimiä hoidettavaksi ;) Tällä hetkellä lähipiirissäni taas ei ole juurikaan vastaavanlaisia ihmisiä. Eipä tuo haittaa, vaikka toki olisi joskus hauskaa vaihtaa kokemuksia. 

Eilinen gerbiilien vapaanapito oli suurin piirtein katastrofi. Meillä keittiö on ainoa paikka, jossa heitä voi juoksuttaa. Tilkitsin mielestäni raot ja sen sellaiset oikein hyvin. En kuitenkaan niin hyvin etteikö yksi pirulainen olisi onnistunut puremaan jouluvalojen johtoa poikki. Voihan viddu.

Kun tuli aika ottaa juoksijat kiinni, yksi murtautui esteen läpi sokkeliin. On se siinä ennenkin onnistunut, mutta nyt se ei suostunut tulemaan sieltä ulos. Ei kahteen tuntiin. Pelkäsin jo, että joudun valvomaan yön odottaen. Ajattelin myös että se se on satuttanut itsensä. Onneksi ei kumpaakaan. Täytyy keksiä parempi este. 

Kävin tosiaan eilen bussilla eläinkaupassa. Meillä ei ole niitä enää eläinkauppaa lähellä. Haluan kuitenkin edelleen olla siirtymättä nettikauppoihin eläintarvikkeiden suhteen. Retkeni osoitti, että tämä toistaiseksi onnistuu. Tosin päätin, että en nyt ota kuivikesäkkejä mukaan, kun ei ole muita kantajia. Seuraavalla kerralla sitten.

Sain ostettua tarvikkeet, jotka ovat loppumaisillaan: kaksi eri kalanruokaa. Olen antanut eri päivinä hieman erilaisia ruokia, jotta kalaset saavat vaihtelua. Eilen saivat pakastetoukkia - niistä innostuivat eniten kardinaalitetrat, mustatetrat ja pandamonniset. 

Sain viime viikonloppuna lapset pienellä painostuksella katsomaan Lux Helsinkiä Senaatintorille. Ajelimme paikan päälle ratikalla. Olin jo alunpitäenkin ajatellut, että olemme paikan päällä niin vähän aikaa kuin mahdollista. Ai miksi?

Pakkasta oli lähemmäs 20 astetta ja tuuli oli kova. Onneksi valoshow ei kestänyt kauan. Paikalla oli paljon ihmisiä, mutta mahduimme joukkoon. Minusta esitys oli kaiken kaikkiaan hieno. Taide on virkistävä asia.

Touhi oli hivenen vastahakoinen lähtemään, mutta kun pääsi ratikkamatkalle, se oli mukavaa - kuulemma mukavinta. Naakka ei tykännyt koko senaatintorin ympärille heijastetun valoshown musiikista - se tuntui kuulemma kehossa kurjalla tavalla. Muuten teos oli hieno.

Paluumatkalla poikettiin kaupassa ja lapset saivat lauantaikarkkipussit, jotka olin luvannut, mikäli Lux Helsingissä käydään ;) 

PS. Oikeasti gerbiilit ovat hauskoja juuri kekseliäisyytensä ja vilkkautensa vuoksi. Nyt meni kuitenkin vähän yli :D

PPS. Saan aina vähän patistella itseäni, että lähden vapaa-ajallani pidemmälle, kodin ulkopuolelle. Se kuitenkin tekee hyvää. 

PPPS. Taas on luvattu kovempia pakkasia. Se ei ole itselleni ongelma, tykkään talvesta. Ehkä miinus on liukkaus. Suojakelit tuovat paljon tyhmempää säätä.