Käynti TE-toimistossa ja asioiden hidas rullaus eteenpäin
Soitin maanantaina TE-toimistoon kuntoutusneuvojalle. Hän on aina kuunnellut minua ja suhtautunut tilanteeseeni asiallisesti. Sain ajan heti tiistaille.
Tiistaina lampsin siis TE-toimistoon ja tottakai se kipu yläniskassa jysähti päälle jo menomatkalla. Toimistossa istuin viideksi minuutiksi paikalleni, jonka jälkeen piti nousta kymmeneksi minuutiksi ylös. Ylös-alas-jumppani lomassa hoidin asiani.
Sain nyt lähetteen työkykyarvioon, jollaiseen yritin aiemmin päästä Kelan kautta (en tietenkään päässyt, ei ole kuulemma aihetta). Työkykyarvion suhteen olen siinä mielessä toiveikas, että sitä kautta asiani ja toiveeni voisi mennä perille muita organisaatioita paremmin.
Työurani tulevaisuus: iso kysymysmerkki. Toivoisin, että kuntoutuisin lähivuosina niin, että pystyisin tekemään jonkin verran töitä kotoa käsin. Nyt se ei vielä onnistu (toimistotyö vielä vähemmän), mutta niska toivon mukaan rauhoittuu ja vahvistuu ajan myötä edes vähän.
Työni on päätetyötä, joka on raskasta "normaalinkin" ihmisen selälle. Tykkään kuitenkin alastani todella paljon, ja juuri minun alallani tuo varovainen töihinpaluu kotoa käsin olisi mahdollista, joten alanvaihtokaan ei kannata. Uuden alan keksiminenkin tuottaisi vaikeuksia, kun niska ei toisaalta kestä myöskään mitään kovin fyysistä.
Uudelleenkoulutus ei sitäpaitsi nyt onnistuisi, kun niskani kunto ei riitä koulutuksessa käymiseen. Onneksi TE-toimisto on tässä asiassa samaa mieltä minua hoitaneiden fysiatrien kanssa. Voi, kun Kelakin olisi.
Tiistaina lampsin siis TE-toimistoon ja tottakai se kipu yläniskassa jysähti päälle jo menomatkalla. Toimistossa istuin viideksi minuutiksi paikalleni, jonka jälkeen piti nousta kymmeneksi minuutiksi ylös. Ylös-alas-jumppani lomassa hoidin asiani.
Sain nyt lähetteen työkykyarvioon, jollaiseen yritin aiemmin päästä Kelan kautta (en tietenkään päässyt, ei ole kuulemma aihetta). Työkykyarvion suhteen olen siinä mielessä toiveikas, että sitä kautta asiani ja toiveeni voisi mennä perille muita organisaatioita paremmin.
Työurani tulevaisuus: iso kysymysmerkki. Toivoisin, että kuntoutuisin lähivuosina niin, että pystyisin tekemään jonkin verran töitä kotoa käsin. Nyt se ei vielä onnistu (toimistotyö vielä vähemmän), mutta niska toivon mukaan rauhoittuu ja vahvistuu ajan myötä edes vähän.
Työni on päätetyötä, joka on raskasta "normaalinkin" ihmisen selälle. Tykkään kuitenkin alastani todella paljon, ja juuri minun alallani tuo varovainen töihinpaluu kotoa käsin olisi mahdollista, joten alanvaihtokaan ei kannata. Uuden alan keksiminenkin tuottaisi vaikeuksia, kun niska ei toisaalta kestä myöskään mitään kovin fyysistä.
Uudelleenkoulutus ei sitäpaitsi nyt onnistuisi, kun niskani kunto ei riitä koulutuksessa käymiseen. Onneksi TE-toimisto on tässä asiassa samaa mieltä minua hoitaneiden fysiatrien kanssa. Voi, kun Kelakin olisi.
Kommentit
Lähetä kommentti