Niskaska siivoaa

-
Kuluneella viikolla kevätaurinko on havahduttanut Rouva Niskasen ja ehkä jonkun muunkin (?) hieman ikävällä tavalla - pöly on tullut esiin! Sitä leijailee ilmassa, laskeutuu huonekalujen päälle ja tulee ulkoa sisään nyt, kun ikkunaa voi jo pitää jatkuvasti auki.

Mikäli intoa riittää, Rva:lta onnistuu kotisiivous pienissä jaksoissa ihan muutamaa askaretta lukuun ottamatta.

Esimerkiksi korkealla olo ja samanaikainen käsien käyttö ei oikein onnistu huimauksen kanssa. Päivinä, jolloin niskaoireet ovat kovia, jää siivous kokonaan väliin (ja jää se välillä muutenkin).

Asunnosta poistumista vaativat askareet kuten pullonpalautus sekä lasin ja metallin vieminen keräykseen  kuuluvat niihin askareisiin, joita Niskaska toimittaa kun kykenee. Niihin kun liittyy kaupassa oloa, kaupungilla kävelyä ja jälkimmäisen kohdalla varsin pitkä kävelymatka. Nämä kaikki ovat erisuuruisia haasteita whiplash-vammaiselle!

Pääsiäiskoristeet ovat jo onneksi poissa. Rva tosin päätti delegoida tämänkin homman itseään reippaammille ja keskittyä sen sijaan dokumentointiin...





Kommentit

  1. Anna26. huhtikuuta 2012 klo 9.45

    Minua onnisti siinä mielessä, että anoppini kävi pesemässä ikkunat ja vaihtamassa verhot, niin ei tarvinnut kädet ojossa jakkaralla heilua. Jo pelkkä anopin parin tunnin uurastus sai minut hakeutumaan päiväunille. Sosiaalikrapula iski.

    VastaaPoista
  2. Rouva Niskanen27. huhtikuuta 2012 klo 9.32

    Ihana anoppi sinulla! On tässä ollut opeteltava ottamaan monissa tilanteissa toisten ihmisten apua vastaan. Minäkin tarvitsen nykyään lepohetkiä mitä kummallisempien tilanteiden jälkeen, kun tuo aistijärjestelmä kuormittuu niin helposti. Lepäämisen jälkeen tilanne näyttää aina valoisammalta =)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

-
Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit
Lue lisää

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

-
Kuva
Taidan kärsiä siitä , kuten aika moni muukin. Minulla oireet ovat kausittaisia, mutta viimeisen puolen vuoden aikana oireita on ollut liikaa. Täytyy jo kiinnittää huomiota ruokavalioon. Siksipä meillä (ainakin minulla) on valittavana kahta ruokalajia, nakkikeittoa ja kasvissosekeittoa. Jos saisin vatsani viimein rauhoittumaan, olisin kyllä hyvin onnellinen. Nyt on taas pakko välttää ainakin sipulia ja palkokasveja. Jauheliha ei ole hyväksi myöskään. Tuoreet kasviksetkin ovat vähän huonoja. Tästä voinee päätellä, että ongelma ei ole seka- ja kasvisruokavalion välinen, siis omalla kohdallani. Hyvinä kausina ei tarvitse olla niin varovainen, onneksi. Pahin aiheuttaja on kuitenkin stressi. Olisi kyllä mielenkiintoista saada ihan konkreettisia neuvoja, joilla ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä,  sosiaalista tietotyötä tekevä ruuhkavuosiäiti onnistuisi elämään stressittömästi :D  Eipä sitä stressiä voi kokonaan välttää, mutta toki stressitekijöitä voi karsia pois. Joissakin kohtaa täytyy vähän
Lue lisää

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

-
Kuva
Meillä vierailee useita lasten kavereita joka viikko. Myös lapset kyläilevät kavereillaan. Tämä oli muuten yksi juttu, johon ei valmistettu ollenkaan ennen lasten tuloa. Ne tosiaan kasvavat ja niistä tulee sosiaalisia! Pahempi huoli toki olisi, ettei niillä olisi ollenkaan kavereita. Joka tapauksessa..kun tulen töistä, minua ei odota eteerinen ja voimauttava hiljaisuus. Sen sijaan tupa on täynnä lapsia ja heidän kavereitaan. Jos toinen (siis oma) lapsi sattuu olemaan jonkun luona, toisella on kaveri kylässä. Olen todella harvoin sanonut että meille ei saa tulla. Enemmänkin olen velvoittanut leikkimään hieman myös ulkona. Tämä ihan siksi, että lapset tarvitsevat ulkoilua. Toki tässä kohtaa tarjoutuu itselle tilaisuus juoda kupillinen kahvia rauhassa ;)  Ruokailu? Keskustelupalstoilla ja ihan livetilanteissakin, esimerkiksi työpaikalla, syntyy paljon keskusteluja, pitääkö toisten lapsia ruokkia. Keskusteluasetelma on mielestäni jo valmiiksi epäreilu. "Meillä ruokitaan/ruokittiin p
Lue lisää