On kesä
Tähänastinen työkykyarviojakso on ottanut niin koville, että puhti on aikalailla pois. Oikeastaan koko jakso on tähän mennessä käsittänyt vain sosiaalityöntekijän, neuropsykologin ja neurologin tapaamisen.
Sekin on jo työlästä, sillä olen taas jatkossa aikalailla niiden paperien armoilla, jotka minusta seuraavaksi kirjoitetaan.
Yhdessä psykoterapeuttini kanssa sovimmekin, että rouva Niskanen yrittää nyt ainakin seuraavan kuukauden ajan keskittyä kesään ja mukaviin asioihin, ja lepuuttaa aivojaan kaikelta muulta. Lupasin ainakin yrittää.
Mitähän Niskaska kesään liittyen ajattelisi... Ensiksi tulee mieleen eräs mukava asia - eräässä pienessä paikallislehdessä julkaistiin pieni, kirjoittamani artikkeli. Käytin artikkeliin aikaa ja energiaa, joten on mukava kerrankin nähdä oman työnsä jälki.
Tänään on vuorossa vierailu kummipojan luona. Hän on aivan mahtava tyyppi ja on hiljattain täyttänyt seitsemän vuotta!
Lahja on tietysti hankittu sillä periaatteella, mistä rva itse mahdollisesti tykkäisi, jos olisi 7-vuotias poika (tässä on ollut varmaankin noin 50 prosentin mahdollisuus onnistua, joten ehkä rva saa pitää lahjat itse, koska taisi tykätä niistä ihan oikeasti!)
Jos vielä energiaa riittää, niin voisin vaikkapa kuvata kukkia. Digijärkkärillä se onnistuu vähän paremmin kuin vanhalla pokkarillani. Yritän hiljalleen opetella valokuvauksen saloja - kenties mysteerin verho raottuu minullekin viimein.
Tämä kevät on kokonaisuudessaan ottanut koville, kun olen yrittänyt saada jonkinlaisen suunnitelman kuntoutuksien, raha-asioiden sekä työ- ja muun elämän suhteen. Kaikki tavoitteet eivät ole täyttyneet, mutta muutamat sentään. Nyt voisi vaihteeksi vähän rauhoittua.
Sekin on jo työlästä, sillä olen taas jatkossa aikalailla niiden paperien armoilla, jotka minusta seuraavaksi kirjoitetaan.
Yhdessä psykoterapeuttini kanssa sovimmekin, että rouva Niskanen yrittää nyt ainakin seuraavan kuukauden ajan keskittyä kesään ja mukaviin asioihin, ja lepuuttaa aivojaan kaikelta muulta. Lupasin ainakin yrittää.
Mitähän Niskaska kesään liittyen ajattelisi... Ensiksi tulee mieleen eräs mukava asia - eräässä pienessä paikallislehdessä julkaistiin pieni, kirjoittamani artikkeli. Käytin artikkeliin aikaa ja energiaa, joten on mukava kerrankin nähdä oman työnsä jälki.
Tänään on vuorossa vierailu kummipojan luona. Hän on aivan mahtava tyyppi ja on hiljattain täyttänyt seitsemän vuotta!
Lahja on tietysti hankittu sillä periaatteella, mistä rva itse mahdollisesti tykkäisi, jos olisi 7-vuotias poika (tässä on ollut varmaankin noin 50 prosentin mahdollisuus onnistua, joten ehkä rva saa pitää lahjat itse, koska taisi tykätä niistä ihan oikeasti!)
Jos vielä energiaa riittää, niin voisin vaikkapa kuvata kukkia. Digijärkkärillä se onnistuu vähän paremmin kuin vanhalla pokkarillani. Yritän hiljalleen opetella valokuvauksen saloja - kenties mysteerin verho raottuu minullekin viimein.
Tämä kevät on kokonaisuudessaan ottanut koville, kun olen yrittänyt saada jonkinlaisen suunnitelman kuntoutuksien, raha-asioiden sekä työ- ja muun elämän suhteen. Kaikki tavoitteet eivät ole täyttyneet, mutta muutamat sentään. Nyt voisi vaihteeksi vähän rauhoittua.
Kommentit
Lähetä kommentti