Jaksan taas kannatella päätäni

Rva kävi tänään Ortonissa hoidattamassa itseään, kulunut viikko onkin ollut yhtä tuskaa niskan ja yläselän kanssa. Harjoituksia rva on tehnyt, mutta ne vain lakkasivat tehoamasta ja lihas toisensa jälkeen jumittui. Kun tämä kierre lähtee liikkeelle, rva ei voi oikein tehdä muuta kuin odottaa sitä fyssaria.

Fyssari sai raksautettua kaksi kolmesta ongelmakohdasta auki, nyt olo on paljon helpompi kuin aiemmin. Jotakin edistystä on sentään tapahtunut - rva sai vaihdettua keltaisen, kevyimmän vastuksen kumpparin punaiseen, seuraavaan vastukseen!

Mutta sitä ennen...suoraan sanottuna, Naakan nostelu ja kuskaaminen ja lopulta jopa hoito ovat ottaneet ihan uskomattomasti voimille näiden kipujen kanssa. Rva on lopulta lakannut ajattelemasta ja yrittänyt keskittyä muuhun.

Nyt oli kyllä ihan viimeinen hetki päästä fyssarille...lieneekö kipujen vai minkä takia, mutta tämä aamuna lensi laatta heti kättelyssä. Kun niska menee oikein huonoksi, on sellainen jatkuva kuvotus. Onneksi olo helpottui ja se fyssarikin auttoi.

Ilokseen Niskaset voivat kumminkin ilmoittaa, että Nasu näyttää selvinneen leikkauksesta ja toipuminen on hyvin käynnissä. Viikonloppuna pelästyimme, kun Nasun oli vaikea syödä ja painokin laski alle kilon. Rva aloitti tukiruokinnan ja antibiootti jätettiin lääkärin neuvosta pois.

Nasu reagoi onneksi tukiruokaan ja lääkkeen pois jättämiseen positiivisesti, tukiruokaa se on suorastaan ahminut. Rva kykenee Naakan kanssa tukiruokintaan 2 kertaa/päivä (lääkkeiden anto onnistuu, kun on nopea tapahtuma, mutta tukiruokinta ei Naakan hereillä ollessa onnistu). Onneksi Nasu tuntuu pärjäävän hyvin tuollakin määrällä. Nasu painaa nyt 1046 g eli melkein normaalissa painossa olemme!

Tänään otin tukiruokittavaksi, punnittavaksi ja harjattavaksi toisen nuppusemme Matildan. Matilda tuppaa jäämään ujompana vähemmälle huomiolle kuin Nasu, joten päätin ottaa hänetkin syliin ja antaa tukiruokaa, josta ei ainakaan ole mitään haittaa.

Yleensä rimpuileva ja pelokas Matilda muuttui tukiruuan ansiosta ihan toisenlaiseksi kuin normaalisti. Se söi ahnaasti ja näytti tykkäävän jopa harjauksesta. Matildan paino oli muuten 1246 g eli oikein hyvässä ruokinnassa on ollut hänkin.


Huomenna rva:lla olisi niinkin uskalias suunnitelma, että voisimme lähteä Naakan kanssa käymään kaupungilla. Mikäli niska ei kestä, teemme sitten jotakin muuta tai sitten pysyttelemme vain kotona. Olisi kumminkin kiva vähän liikkua, kun se on ollut niin hankalaa viime päivät.

Täytyypä vielä mainita, että tapasin viime viikonloppuna erään ystäväni, jolla on sama vamma kuin minulla. Hän osasi mielestäni hienosti kuvailla, miltä retkahdusvamma tuntuu (meillä se sattuu tuntumaan samankaltaiselta).

Se on kuin pää olisi liian painava ja sitä olisi vaikea kannatella kaiken kaikkiaan. Se pään kannattelun raskaus aiheuttaa sitten kaikki muut oireet. Pohdimme yhdessä, että olisi mukavaa, jos pään voisi irrottaa hetkeksi ja pitää vaikka sylissä aina vähän aikaa ja palauttaa sitten paikalleen. Silloin sitä olisi taas helpompi kannatella hetken päästä.

Kommentit

  1. Minä sanon usein, että pää on kuin vieterin päässä ;)

    VastaaPoista
  2. :D Mainio kuvaus muuten, se tosiaan tuntuu huojuvan jonkinlaisen vieterin huipulla ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys