Nasu operaatioon
Olimme eilen illalla Nasun kanssa eläinlääkärillä. Syynä visiittiin oli Nasun patti toisen nisän kohdalla. Viimeksi eläinlääkäri katsoi pattia viime toukokuussa, jolloin patti oli vielä hyvin pieni, ja todettiin rasvapatiksi.
Nyt patti on kuitenkin suurentunut noin kahden viinirypäleen kokoiseksi, joten rva ja puoliso katsoivat aiheelliseksi käydä tarkistuttamassa patin uudelleen.
Niinpä Niskaset pakkasivat autoon Naakan (hän meni ukille hoitoon) ja Nasun. Nasu oli jo lähtiessä sitä mieltä, ettei lähteminen ole lainkaan tarpeen. Marsuthan ovat tyytyväisiä, kun mitään rutiinista poikkeavaa ei tapahdu.
Eläinlääkärillä todettiin, että patti on nyt sitä kokoluokkaa, että se kannattaisi leikata pois. Opimme, että nisän kohdalla olevat rasvapatit voivat muuttua nisäkasvaimiksi, ja niitä esiintyy yhtä hyvin uroksilla kuin naaraillakin.
Leikkauspäätös oli vähän vaikea, mutta rva ja puoliso päättivät, että leikataan. Patti on suhteellisen helpossa kohdassa, ainoa huoli on narkoosi melkein 6-vuotiaalle marsulle. Punnittuamme asiaa varasimme Nasulle leikkausajan ensi viikolle.
Tsemppiä, urhea vanha villasukkamme!
Rva on ollut koko viikon hieman alavireinen, joten päätti tänään repäistä - kävimme oikein valokuvanäyttelyssä erään ystäväni kanssa, hänen lapsensa on 5 kuukautta vanha.
Kyseessä oli tällainen näyttely:
Näyttelyssä on esillä viehättäviä ja ajatuksia herättäviä kuvia 1950-luvun Helsingistä. Lisäksi paikalla oli hieman rekvisiittaa, mm. 1950-luvun kampaamo. Historiasta tykkäävä rva viihtyi näyttelyssä, ja moni muukin näytti viihtyvän.
Ainoa vähän hankala puoli näyttelyssä oli, että sisälle pääseminen kaksien vaunujen kanssa tuotti vähän hankaluuksia. Rva kiersi talon ja löysikin invahissin, mutta se oli peitetty pressulla eikä näyttänyt olevan käytössä. Kun rva:n näyttelyseura saapui, nostimme molemmat vaunut yhteistuumin sisälle.
Näyttelystä siirryimme kahville, ja tottakai molemmat vauvat olivat hereillä heti kun pääsimme kahvien ja saaristolaisleipien kanssa pöytään. Moni muukin oli liikkeellä, joten meille ei riittänyt syöttötuolia. Rva:n käsi ja niska eivät oikein tykänneet venkoilevan Naakan sylissä pitämisestä.
Niska on vähän huonossa kunnossa taas, rva:n pitäisi päästä hierojalle, jotta jumppaliikkeet tehoasivat paremmin. Tänään oli välipäivä, kun puoliso oli harrastuksessaan. Naakan kanssa jumppaaminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta, ellei halua menettää hiuksia tai silmiä...
Huomenna menemme ainakin vauvakerhoon ja rva keräää voimia siivotakseen illalla marsuhäkin. Häkin ja sen ympärillä olevan aitauksen siivoaminen ei olekaan ihan pikkujuttu, mutta jos vain saa rauhassa tehdä, aikaa kuluu vain puolisen tuntia.
Nyt on pakko siirtyä lepäämään muutaman ilta-askareen kautta. Toivottavasti niska ei valvota yöllä, kun nämä päivät ovat niin täynnä toimintaa. Tänään rva on ollut niin paljon liikkeellä, että huomenna täytyy jättää ainakin kävely minimiin, se kun tärisyttää kipeää niskaa aika ilkeästi.
Nyt patti on kuitenkin suurentunut noin kahden viinirypäleen kokoiseksi, joten rva ja puoliso katsoivat aiheelliseksi käydä tarkistuttamassa patin uudelleen.
Niinpä Niskaset pakkasivat autoon Naakan (hän meni ukille hoitoon) ja Nasun. Nasu oli jo lähtiessä sitä mieltä, ettei lähteminen ole lainkaan tarpeen. Marsuthan ovat tyytyväisiä, kun mitään rutiinista poikkeavaa ei tapahdu.
Eläinlääkärillä todettiin, että patti on nyt sitä kokoluokkaa, että se kannattaisi leikata pois. Opimme, että nisän kohdalla olevat rasvapatit voivat muuttua nisäkasvaimiksi, ja niitä esiintyy yhtä hyvin uroksilla kuin naaraillakin.
Leikkauspäätös oli vähän vaikea, mutta rva ja puoliso päättivät, että leikataan. Patti on suhteellisen helpossa kohdassa, ainoa huoli on narkoosi melkein 6-vuotiaalle marsulle. Punnittuamme asiaa varasimme Nasulle leikkausajan ensi viikolle.
Tsemppiä, urhea vanha villasukkamme!
Rva on ollut koko viikon hieman alavireinen, joten päätti tänään repäistä - kävimme oikein valokuvanäyttelyssä erään ystäväni kanssa, hänen lapsensa on 5 kuukautta vanha.
Kyseessä oli tällainen näyttely:
Näyttelyssä on esillä viehättäviä ja ajatuksia herättäviä kuvia 1950-luvun Helsingistä. Lisäksi paikalla oli hieman rekvisiittaa, mm. 1950-luvun kampaamo. Historiasta tykkäävä rva viihtyi näyttelyssä, ja moni muukin näytti viihtyvän.
Ainoa vähän hankala puoli näyttelyssä oli, että sisälle pääseminen kaksien vaunujen kanssa tuotti vähän hankaluuksia. Rva kiersi talon ja löysikin invahissin, mutta se oli peitetty pressulla eikä näyttänyt olevan käytössä. Kun rva:n näyttelyseura saapui, nostimme molemmat vaunut yhteistuumin sisälle.
Näyttelystä siirryimme kahville, ja tottakai molemmat vauvat olivat hereillä heti kun pääsimme kahvien ja saaristolaisleipien kanssa pöytään. Moni muukin oli liikkeellä, joten meille ei riittänyt syöttötuolia. Rva:n käsi ja niska eivät oikein tykänneet venkoilevan Naakan sylissä pitämisestä.
Niska on vähän huonossa kunnossa taas, rva:n pitäisi päästä hierojalle, jotta jumppaliikkeet tehoasivat paremmin. Tänään oli välipäivä, kun puoliso oli harrastuksessaan. Naakan kanssa jumppaaminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta, ellei halua menettää hiuksia tai silmiä...
Huomenna menemme ainakin vauvakerhoon ja rva keräää voimia siivotakseen illalla marsuhäkin. Häkin ja sen ympärillä olevan aitauksen siivoaminen ei olekaan ihan pikkujuttu, mutta jos vain saa rauhassa tehdä, aikaa kuluu vain puolisen tuntia.
Nyt on pakko siirtyä lepäämään muutaman ilta-askareen kautta. Toivottavasti niska ei valvota yöllä, kun nämä päivät ovat niin täynnä toimintaa. Tänään rva on ollut niin paljon liikkeellä, että huomenna täytyy jättää ainakin kävely minimiin, se kun tärisyttää kipeää niskaa aika ilkeästi.
Toivottavasti Nasun leikkaus menee hyvin. Tuollaiset tilanteet on aina aika jännittäviä, ja erityisesti silloin, kun eläin on iäkäs. Siinä joutuu punnitsemaan vaihtoehtoja, mutta kun eläin on hyväkuntoinen ja operaatiolla saa todennäköisesti jatkaa hyvää elämää vielä jonkin aikaa, niin kyllä se puhuu puolestaan. :) Ja parin viinirypäleen kokoinen patti on tuon kokoiselle kaverille jo aika jättiläinen. Mahtaa olo melkoisesti keventyä, kun patti poistetaan.
VastaaPoistaOlemme leikkauksen suhteen aika toiveikkaita, kyselimme kyllä kaikki mahdolliset kysymykset eläinlääkäriltä, joka taas on haka kaikenlaisten eksoottisten eläinten hoidossa. Meidän jälkeemme vuorossa oli Maija-kilpikonna, iältään 35 vuotta :D Jos ei leikata, patti kasvaa hiljalleen ja tekee Nasun olon tukalaksi. Eihän näin vanhojen marsujen kohdalla puhuta useista lisävuosista, mutta miten pitkä aika Nasulla jäljellä onkaan, on toivottavaa, että hän saa elää terveenä :)
VastaaPoista