Marsut matkalla
Kun olin toissaviikolla matkalla, marsut olivat mukanani koko ajan. Tärkeintä marsujen matkanteossa taitaa olla, että kaikki on mahdollisimman samalla tavalla kuin kotonakin! Niin, kukapa sitä nyt vaihtelua elämäänsä kaipaisikaan...
Minua nauratti jo pakatessa, kun huomasin, että yli puolet matkatavaroista on itse asiassa marsujen tarvikkeita. Jo kuivikkeina ja piilopaikkoina käytettäviä pyyhkeitä piti pakata mukaan kaksi isoa kassillista (ja silti niitä piti matkallakin pestä).
Ensimmäiselle etapille on onneksi hankittu "lomahäkki", ja purut ja heinätkin oli ystävällisesti hankittu valmiiksi. Sain siis ötökät melkein suoraan kissankuljetuskopista häkkiin. Tuoretta ruohoa piti tottakai käydä myös heti hakemassa, ja sekös nosti Nipsun ja Nasun lomatunnelman kattoon!
Yläkuvassa lomaillaan mökillä, jossa vietimme osan viikosta. Sitä varten koko marsuleiri piti tietysti purkaa, pakata ja jälleen purkaa uudessa paikassa. Kuvassa Nipsu (etualalla) on vähän hassussa asennosssa, mutta jos rouva on sitä mieltä, että ruoka menee alas (tai oikeastaan ylös) tuossa asennossa, niin mikäs siinä sitten!
Nasu nauttii voikukanlehdistä. Tuore ruoho maistui erityisesti Nasulle (täällä kaupungissahan emme sitä niin helposti saa). Parin päivän ruohokuurin jälkeen marsujen papanatkin alkoivat olla tummanvihreitä, mutta hyvin niiden maha ruokavalionmuutosta kesti!
Matkalla Nipsukka oli kuten aina ennenkin - ihmiset saavat tarjoilla ruokaa, mutta näkyä ja kuulua mahdollisimman vähän. Nasu nautti, kun minä nukuin kerrankin ihan häkin vieressä. Siitä oli sitten mukava kiljua porkkanaraastetta aamuseitsemän jälkeen, kun ei ollut edes seinää välissä...
Kyllä se viikko keski-ikäistyneen marsupariskunnan kanssa matkallakin menee, mutta oi sitä tyytyväistä kurinaa, kun viikon päästä päästiin takaisin ihan omaan häkkiin!
Minua nauratti jo pakatessa, kun huomasin, että yli puolet matkatavaroista on itse asiassa marsujen tarvikkeita. Jo kuivikkeina ja piilopaikkoina käytettäviä pyyhkeitä piti pakata mukaan kaksi isoa kassillista (ja silti niitä piti matkallakin pestä).
Ensimmäiselle etapille on onneksi hankittu "lomahäkki", ja purut ja heinätkin oli ystävällisesti hankittu valmiiksi. Sain siis ötökät melkein suoraan kissankuljetuskopista häkkiin. Tuoretta ruohoa piti tottakai käydä myös heti hakemassa, ja sekös nosti Nipsun ja Nasun lomatunnelman kattoon!
Yläkuvassa lomaillaan mökillä, jossa vietimme osan viikosta. Sitä varten koko marsuleiri piti tietysti purkaa, pakata ja jälleen purkaa uudessa paikassa. Kuvassa Nipsu (etualalla) on vähän hassussa asennosssa, mutta jos rouva on sitä mieltä, että ruoka menee alas (tai oikeastaan ylös) tuossa asennossa, niin mikäs siinä sitten!
Nasu nauttii voikukanlehdistä. Tuore ruoho maistui erityisesti Nasulle (täällä kaupungissahan emme sitä niin helposti saa). Parin päivän ruohokuurin jälkeen marsujen papanatkin alkoivat olla tummanvihreitä, mutta hyvin niiden maha ruokavalionmuutosta kesti!
Matkalla Nipsukka oli kuten aina ennenkin - ihmiset saavat tarjoilla ruokaa, mutta näkyä ja kuulua mahdollisimman vähän. Nasu nautti, kun minä nukuin kerrankin ihan häkin vieressä. Siitä oli sitten mukava kiljua porkkanaraastetta aamuseitsemän jälkeen, kun ei ollut edes seinää välissä...
Kyllä se viikko keski-ikäistyneen marsupariskunnan kanssa matkallakin menee, mutta oi sitä tyytyväistä kurinaa, kun viikon päästä päästiin takaisin ihan omaan häkkiin!
Kommentit
Lähetä kommentti