Aamuhetki
Eilinen meni oikein hyvin, paitsi että Diana-elokuva oli vähän turhan pitkä. Rva:n niska ja toisaalta myös kärsivällisyys alkoivat loppua. Elokuvan toteutus oli kuitenkin pituutta lukuun ottamatta rva:n mieleen, ja kun leffa viimein loppui, oli pakko vielä päästä vähän "jatkoille".
Siellä jatkoilla huomasimme, että naapuripöydän mies muistuttaa ihan erästä Titanic-elokuvan tähteä (ei Jackia vaan sitä, jonka kanssa Rosen oli määrä mennä naimisiin. Kyseessä ei tietenkään ollut itse tähti, mutta välillä näitä yhdennäköisyyksiä löytyy.
Jotta paluu 1990-luvulta lievenisi, katsoimme vielä puolison kanssa "Retrolissun ysärit" - ohjelmaa (YLE). Ohjelmassa esitellään 90-luvun ilmiöitä, tällä kertaa vuorossa oli musiikki. Nykyistä teinimusaa en oikein tunnekaan, mutta XL5, Rasmus ja monet muut tunnistin heti. Hyvä ohjelma, mutta silti vähän kiusallista katsottavaa.
Tänä aamuna heräsin tyttösen kanssa vähän miestä aikaisemmin, ja intouduin ottamaan muutaman kuvan. Valaistus oli sellainen kuin se haaleana, marraskuisena aamuna usein on. Naakka tutki tilannetta matolta käsin. Taustalla näkyvät muuten hierontarulla ja pyyhe, joilla liikuttelen selkärankani huonosti liikkuvia osia. Niille ei ole omaa paikkaa (ainakaan vielä).
Kun maastouduimme marsuhäkin ulkopuolelle, Nasu heräsi ja asteli verkkaisesti aamupalalle, porkkanalle ja kuivatulle voikukalle.
Siitä se päivä jatkui monilla toimilla, mutta rva pitää aamut mielellään rauhallisina niin usein kuin siihen vain on mahdollisuus. Silloin rva:n hitaasti mutta suhteellisen varmasti toimivat aivotkin saavat aikaa herätä.
Siellä jatkoilla huomasimme, että naapuripöydän mies muistuttaa ihan erästä Titanic-elokuvan tähteä (ei Jackia vaan sitä, jonka kanssa Rosen oli määrä mennä naimisiin. Kyseessä ei tietenkään ollut itse tähti, mutta välillä näitä yhdennäköisyyksiä löytyy.
Jotta paluu 1990-luvulta lievenisi, katsoimme vielä puolison kanssa "Retrolissun ysärit" - ohjelmaa (YLE). Ohjelmassa esitellään 90-luvun ilmiöitä, tällä kertaa vuorossa oli musiikki. Nykyistä teinimusaa en oikein tunnekaan, mutta XL5, Rasmus ja monet muut tunnistin heti. Hyvä ohjelma, mutta silti vähän kiusallista katsottavaa.
Tänä aamuna heräsin tyttösen kanssa vähän miestä aikaisemmin, ja intouduin ottamaan muutaman kuvan. Valaistus oli sellainen kuin se haaleana, marraskuisena aamuna usein on. Naakka tutki tilannetta matolta käsin. Taustalla näkyvät muuten hierontarulla ja pyyhe, joilla liikuttelen selkärankani huonosti liikkuvia osia. Niille ei ole omaa paikkaa (ainakaan vielä).
Kun maastouduimme marsuhäkin ulkopuolelle, Nasu heräsi ja asteli verkkaisesti aamupalalle, porkkanalle ja kuivatulle voikukalle.
Viimeisenä paikalle saapui Matilda. Eikös meidän Matildan turkki olekin upea! Matilda oli käynyt aamupalalla jo aiemmin, joten hän tyytyi nakertelemaan kuivia koivunoksia (olin tyhjentänyt pussinlopun marsujen häkkiin - niitä täytyykin käydä joku päivä hakemassa lisää).
Siitä se päivä jatkui monilla toimilla, mutta rva pitää aamut mielellään rauhallisina niin usein kuin siihen vain on mahdollisuus. Silloin rva:n hitaasti mutta suhteellisen varmasti toimivat aivotkin saavat aikaa herätä.
Kommentit
Lähetä kommentti