Elämän iloja - Nipsu

-

Nipsu (Pampam`s Beibhinn) tuli meille tammikuussa -09 Espoosta. Nipsu tuli tyttökaveriksi Nasulle, ja onkin pitänyt Nasulle hyvin jöötä. Nipsu, toisin kuin Nasu, kiinnittyi meidän sijasta lajitoveriinsa, ja kesyyntyminen on vienyt aikaa. Vasta nyt Nipsu on ymmärtänyt, että silitettävänä olo voi olla ihan kivaa.

Nipsu on nyt jo 4-vuotias, terve ja aika pyöreä. Nipsun elämässä ruoka on aina ykkössijalla. Tomaatti ja banaani ovat lempiruokaa, mutta lähes kaikki muukin menee. Nipsu on myös varsinainen vesijuoppo, ja juomapullon klonksuttamisenkin voi lukea sille yhdeksi harrastukseksi.

 Eräs lempipaikka on marsujen oma tyyny, jonka päälle on mukava mennä ruokalevolle. Valitettavasti siinä on myös mukava käydä pissillä... Nipsu rakastaisi myös oleskelua makuuhuoneessa parisänkymme alla, mutta sinne on pääsy kielletty, kun sieltä rouvaa ei saa sitten millään pois.

Nipsu on reipas (vaikka joskus vähän säikky) ja ketterä (ruumiinrakenteesta ei tätä uskoisi) merisika, meidän päiviemme piristäjä sekä Nasu-poikaystävän elämän ilo.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

-
Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit
Lue lisää

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

-
Kuva
Taidan kärsiä siitä , kuten aika moni muukin. Minulla oireet ovat kausittaisia, mutta viimeisen puolen vuoden aikana oireita on ollut liikaa. Täytyy jo kiinnittää huomiota ruokavalioon. Siksipä meillä (ainakin minulla) on valittavana kahta ruokalajia, nakkikeittoa ja kasvissosekeittoa. Jos saisin vatsani viimein rauhoittumaan, olisin kyllä hyvin onnellinen. Nyt on taas pakko välttää ainakin sipulia ja palkokasveja. Jauheliha ei ole hyväksi myöskään. Tuoreet kasviksetkin ovat vähän huonoja. Tästä voinee päätellä, että ongelma ei ole seka- ja kasvisruokavalion välinen, siis omalla kohdallani. Hyvinä kausina ei tarvitse olla niin varovainen, onneksi. Pahin aiheuttaja on kuitenkin stressi. Olisi kyllä mielenkiintoista saada ihan konkreettisia neuvoja, joilla ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä,  sosiaalista tietotyötä tekevä ruuhkavuosiäiti onnistuisi elämään stressittömästi :D  Eipä sitä stressiä voi kokonaan välttää, mutta toki stressitekijöitä voi karsia pois. Joissakin kohtaa täytyy vähän
Lue lisää

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

-
Kuva
Meillä vierailee useita lasten kavereita joka viikko. Myös lapset kyläilevät kavereillaan. Tämä oli muuten yksi juttu, johon ei valmistettu ollenkaan ennen lasten tuloa. Ne tosiaan kasvavat ja niistä tulee sosiaalisia! Pahempi huoli toki olisi, ettei niillä olisi ollenkaan kavereita. Joka tapauksessa..kun tulen töistä, minua ei odota eteerinen ja voimauttava hiljaisuus. Sen sijaan tupa on täynnä lapsia ja heidän kavereitaan. Jos toinen (siis oma) lapsi sattuu olemaan jonkun luona, toisella on kaveri kylässä. Olen todella harvoin sanonut että meille ei saa tulla. Enemmänkin olen velvoittanut leikkimään hieman myös ulkona. Tämä ihan siksi, että lapset tarvitsevat ulkoilua. Toki tässä kohtaa tarjoutuu itselle tilaisuus juoda kupillinen kahvia rauhassa ;)  Ruokailu? Keskustelupalstoilla ja ihan livetilanteissakin, esimerkiksi työpaikalla, syntyy paljon keskusteluja, pitääkö toisten lapsia ruokkia. Keskusteluasetelma on mielestäni jo valmiiksi epäreilu. "Meillä ruokitaan/ruokittiin p
Lue lisää