Maretarium ja keisarin kalastusmaja

Muutama viikko sitten keksimme (tai minä keksin) ex tempore, että voisimme tehdä päivämatkan Kotkaan. Olen kyllä joskus käväissyt kyseisessä kaupungissa, mutta vain ohimennen.Tästä reissusta kirjoitan mielelläni, koska minulla oli siellä poikkeuksellisesti melko hyvä olo koko päivän ajan.

Pääkohteemme oli itämeriakvaario Maretarium, jossa olin halunnut vierailla jo monen vuoden ajan, ja mm. niskavamma on visiitin estänyt.

Itämeriakvaario oli mielenkiintoinen kokemus, sillä olen vieraillut pääasiassa lämpimien vesien Akvaarioissa. Tässä akvaariossa vesi nostetaan kuulemma merestä ja se kulkee isojen hiekkasuodattimien läpi ennen kuin siirtyy akvaarioon.


Yläkuvan allas oli iso. Etualalla on sampia, ja kyllä sieltä tankista paljon muutakin löytyi, kuten pieniä rapuja.  Akvaario alkoi lattiatasosta, joten kuvatakseen piti kyykistyä. 


Tämä kuva on isosta itämerialtaasta. Siellä oli jo näin loppukesästä paljon levää, sillä altaan yläosaan pääsee aurinko paistamaan vapaasti. Levä ei kuulemma kaloja haittaa, mutta sukeltaja putsaa sitä aina tiskiharjalla lasista pois (tämän näimmekin, samoin kalojen ruokinnan). 


Kierroksen loppuvaiheessa näimme myös terraarioita. Tämä rantakäärme oli vaikuttavan pituinen (normaali aikuispituus 70 - 80 cm). Hän näytti olevan kiinnostunut meistä tai ainakin lasin takana olevasta liikkeestä.

Kun sitä energiaa sitten riitti, päätimme vielä vierailla keisarin kalastusmajalla Langinkoskella. Kiinnostava oli tämäkin kohde, vaikka sisälle museoon "jouduimmekin" sattumalta, kahvia etsiessämme.



Kalastusmaja oli tavalliseksi kesämökiksi varsin hulppea, mutta Pietarin hoveihin verrattuna hyvin vaatimaton. Kerrotaan, että Venäjällä paheksuttiin keisarin lomailua täällä, kun hän hakkasi itse halot ja keisarinna laittoi ruokaa.


Ehkä mieleenpainuvin esine keisaripariskunnan luona olivat nämä vohveli/letturaudat, joihin oli painettu kaksipäisen kotkan kuva. Tällaiset voisi jopa hankkia itselleen (taitavat tosin olla aika harvinaisia)!



Kommentit

  1. Farmarikin poikkesi Maretariumissa pari vuotta sitten. Se on tosi hieno paikka, kannattaa muidenkin käydä. Parhaiten sieltä jäivät mieleen sammet. Eikös se oikea kaviaari ole nimenomaan sammen mätiä?

    Maretariumissa ne kalat olivat vielä ihan mukavan kokoisia, mutta kun tietää, että Kokemäenjoesta on vuonna 1914 saatu 152kg painava sampi, niin kyseiseen virtaan ei, nahkiaisten läsnäolon lisäksi, tee niin kauheasti mieli pulahtaa. Tosin oikeasti sampi on niin uhanalainen, ettei sen kohtaaminen luonnonvesissä taida olla kovinkaan todennäköistä.

    Nahkiaisista puheenollen... Se olisi nahkiaisaika taas. Maistuisiko Rouva Niskaselle? ;)

    Upeita kuvia olet ottanut.

    VastaaPoista
  2. No kyllähän nahkiaiset aina maistuvat (öö,yäk) ;) Sampia oli hauska seurata, ja nyt siellä oli myös mm. kymmensenttisiä ankeriaanpoikasia, jotka olivat varsin suloisia.

    Kaviaarin olen käsittänyt sammen mädiksi minäkin - maistanut en vielä ole.

    Kiitos, hyvillä laitteilla saa näköjään aikaiseksi hyviä kuviakin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lasten kaverit kylässä - ruokailu